Siirry sisältöön
HODD-pumpun pumppupää laitoskäytössä

Teknologia

Miten hydraulisesti toimiva kaksoiskalvopumppu toimii — ja mitä se tarkoittaa kiintoaineiden, imun, kavitaation, pulsaation ja energiankulutuksen kannalta. Useimmin kysytyt kysymykset, vastattuna kattavasti.

Toimintaperiaate

HODD tulee sanoista Hydraulic Operated Double Diaphragm. Kalvo erottaa käyttöpuolen, pumppusylinterin, märkäpäästä, pumpun päästä. Sitä ei liikuteta mekaanisesti eikä paineilmalla, vaan hydraulinesteellä.

Se johtaa ratkaisevaan eroon: kalvon asentoa ohjataan hydraulisesti kaikissa käyttöolosuhteissa. Kalvo itse pysyy lähes voimattomana — se erottaa kaksi kammiota sen sijaan, että sen pitäisi kantaa paine-ero. Kiintoainepitoisuudella ja painepuolen paineella ei siksi ole suoraa vaikutusta sen käyttöikään.

Kalvon liike ohjaa paineen pumpun päähän, jossa takaiskuventtiilit antavat aineelle suunnan. Koska kalvo pysyy hallinnassa, hallittaviksi tulevat käyttöolosuhteet, jotka vaurioittavat muita pumpputyyppejä: kuivakäynti tyhjällä säiliöllä, tukkeutunut tai suljettu imulinja, itseimu ja käyttö matalalla imupaineella. Myös pieni virtaama korkealla paineella voidaan tuottaa tehokkaasti, käyttöikää vaarantamatta.

Tunnusluvut

Mitä mallistot tarjoavat

Seuraavat luvut pätevät molempiin mallistoihin ja kaikkiin runkokokoihin. Pumppunne kohtainen mitoitus — virtaama, liitäntäkoot, materiaalit — tulee teknisen tietolomakkeen mukana, jonka lähetämme tiedustelunne vastauksena.

Kiintoainepitoisuus
enintään 50 %
Kiintoaineiden koosta ja muodosta riippuen. Pumppu käsittelee kiintoaineita kuljettavia nesteitä.
Partikkelikoko
enintään 30 % putken halkaisijasta
Koossa DN 100 se vastaa noin 30 mm.
Venttiilin keskinopeus
enint. 3–4 km/h
Rakenteellisesti rajoitettu. Verrattain alhainen nopeus pitää venttiilin pesän ja venttiilihäkin kulumisen vähäisenä.
Käyttöpaine
enintään 16 bar
Vaikuttamatta kalvon käyttöikään: kalvo on hydraulisesti ohjattu ja pysyy lähes voimattomana.
Jäännöspulsaatio
alle 10 %
Vakiokokoonpanossa vaimentimella. Kun vähempää vaaditaan, vaimennin voidaan mitoittaa alle 1 %:iin.
Vaimennin suositeltava yli
noin 6 bar
Sen alapuolella useimmat sovellukset toimivat ilman pulsaatiovaimenninta.
Kokonaishyötysuhde
yli 90 %
Parhaassa hyötysuhdepisteessä — suuri runkokoko, korkea paine, pumppu täysin hyödynnetty. Laskettu mekaaniset häviöt mukaan lukien, ei pelkästään pumpun pään sisällä.
Kalvon repeämän tunnistus
vakiona
Analoginen ilmaisin kuuluu vakiotoimitukseen; elektroninen valvonta on saatavilla lisävarusteena.

Kaikki luvut kuvaavat rakennetta, eivät yksittäistä toimintapistettä. Se, mitkä arvot prosessinne saavuttaa, riippuu aineesta, kiintoainepitoisuudesta ja käyttöprofiilista.

Usein kysyttyä

Viisi aihetta, jotka nousevat esiin ennen jokaista mitoitusta

Vastattuna yksityiskohtaisesti — jotta voitte arvioida ennen ensimmäistä puhelua, sopiiko rakenne prosessiinne.

Kiintoaineiden käsittely

Kuinka paljon kiintoainepitoisuutta pumppu kestää, missä se kuluu ja mitä tehdä tukokselle.

Kuinka paljon kiintoainepitoisuutta pumppu kestää?

Enintään 50 %, kiintoaineiden koosta ja muodosta riippuen. Kannattaa pitää mielessä: pumppu on nesteille tarkoitettu laite. Niissä kuljetettavat kiintoaineet ovat kunnossa.

Minkä partikkelikoon pumppu kestää?

Enintään 30 % putken halkaisijasta. Koossa DN 100 se vastaa noin 30 mm.

Mitä tapahtuu, jos takaiskuventtiili on tukossa?

Pumppu lakkaa siirtämästä nestettä, koska painetta ei voi muodostua venttiilin ollessa auki pidettynä. Pääsääntöisesti vaurioita ei synny — vain siirto pysähtyy.

Miten avaan tukkeutuneen venttiilin?

Tässä järjestyksessä: huuhtele puhtaalla nesteellä imupuolelta; avaa pumpun tyhjennysliitäntä tarkastaaksesi ja poistaaksesi tukoksen; ja jos se ei riitä, irrota kyseinen poikkituki ja puhdista se.

Millaista kulumista on odotettavissa ja missä osissa?

Venttiilin keskinopeus on rakenteellisesti rajoitettu enintään 3–4 km/h:iin. Tuo verrattain alhainen nopeus pitää kulumisen vähäisenä. Pitkien käyttöjaksojen aikana se näkyy ensin venttiilihäkissä ja venttiilin pesässä — molemmat helposti vaihdettavia osia.

Mikä on ero letkupumppuun kiintoaineiden osalta?

Letkupumpun letku ei ole voimaton: sitä puristetaan joka kierroksella, ja tuo jatkuva muodonmuutos rajoittaa sen käyttöikää. Kiintoainepitoisuus ja painepuolen paine vaikuttavat siihen suoraan, ja letkun kireys pitää säätää painepuolen paineeseen. HODD-pumpussa kalvo on hydraulisesti ohjattu ja pysyy lähes voimattomana. HODD-pumput saavuttavat huomattavasti korkeammat hyötysuhteet.

Mikä on ero epäkeskoruuvipumppuihin ja muihin pyöriviin pumppuihin?

Niissä kiintoaineet jäävät kiinni staattisten ja pyörivien osien väliin. Kiintoainepitoisuus ja paine vaikuttavat suoraan juuri niiden osien käyttöikään, jotka luovat pumppausvaikutuksen — ja niiden vaihtaminen on vaativaa, koska ne ovat pumpun ydin.

Mikä on ero liukurengastiivisteillä varustettuihin pumppuihin?

Liukurengastiivisteillä varustetuissa pumpuissa on riski, että kiintoaineet siirtyvät tiivistysrakoon, suolat kiteytyvät tai kuivakäynti tapahtuu. HODD-pumput tiivistävät hermeettisesti kalvon välityksellä — kaikki liukurengastiivisteiden käyttöön liittyvät haasteet ja riskit poistuvat.

Läpinäkyvä pumppupää koelaitteistossa, täytettynä abrasiivisella puhallusmateriaalilla
Koelaitteisto läpinäkyvällä pumppupäällä: pumppu käsittelee erittäin abrasiivista puhallusmateriaalia.
Kiintoaineita on kertynyt pumppupään alempaan takaiskuventtiiliin
Tahallaan ylikuormitettu, kunnes imuventtiili tukkeutui. Huuhtelun jälkeen pumppu jatkoi toimintaansa — vaurioitumatta.

Itseimu

Mikä todella rajoittaa imukorkeutta — ja miksi se ei yleensä ole pumppu.

Kuinka monta metriä pumppu voi imeä itse?

Pumppu luo imukorkeuden, johon harva muu teknologia yltää. Käytännössä imuputkisto, ei pumppu, asettaa rajan: korkealla imukorkeudella jo pieni vuoto laipassa tai venttiilissä imee ilmaa — ja juuri se rajoittaa tulosta.

Mitä tapahtuu, jos imulinjaan pääsee ilmaa?

Heti kun ilmaa pääsee imulinjaan, joko vuotojen kautta tai nesteestä kaasuuntumalla, pumpattu tilavuus laskee. Vaurioita ei synny.

Mikä rooli viskositeetilla on?

Viskoosimpi neste lisää häviöitä imupuolella. Kriittiset olosuhteet syntyvät aikaisemmin kuin vedellä, ja siirretty tilavuus laskee vastaavasti.

Mikä rooli imulinjan tilavuudella on?

Imua käynnistettäessä pumpun on ensin siirrettävä ilma imulinjasta painepuolelle, ennen kuin nestepatsas seuraa. Jos imulinjassa on vaakasuoria osuuksia tai jos sen nimellishalkaisija on suurempi kuin pumpun, se tulisi esitäyttää.

Kavitaatio

Miksi tila, joka tuhoaa muut kalvopumput, maksaa täällä vain virtaamaa.

Miltä kavitaatio näyttää HODD-pumpussa?

Matalassa paineessa pumpun sisään muodostuu höyrykuplia. Niiden muodostuminen ja luhistuminen seuraavat männän nopeutta — joten molemmat tapahtuvat kohtuullisella nopeudella.

Miten tunnistan sen ulkopuolelta?

Pienentyneestä pumpatusta tilavuudesta.

Mikä on riski pumpulle?

Kavitaatiossa toimiminen ei aiheuta riskiä HODD-teknologialle.

Miksi tavanomaiset kalvopumput pettävät kavitaatiossa, mutta tämä ei?

HODD-teknologia säilyttää kalvon hallinnan kaikissa kriittisissä käyttöolosuhteissa — kuten kavitaatiossa.

Mitä sovellukseni hyötyy siitä?

Laitokset toimivat harvoin vakio-olosuhteissa. Esimerkiksi säiliötä tyhjennettäessä lähtöolosuhteet ovat harmittomat mutta muuttuvat jatkuvasti pinnan laskiessa. Tavanomaiset pumput joutuvat siellä pulaan. HODD-pumppu voidaan ajaa suoraan kriittisen alueen läpi — jonkin verran tilavuutta menettäen, mutta vaurioitumatta.

Entä jos imulinja on täysin suljettu?

Pumppu selviää siitäkin: sekä kiintoaineiden vahingossa tukkimasta imulinjasta että väärin toimitetun venttiilin sulkemasta imulinjasta.

Läpinäkyvä pumppupää normaalikäytössä, aine seisoo rauhallisesti kammiossa
Normaalikäyttö.
Sama pumppupää voimakkaassa kavitaatiossa, aine täynnä höyrykuplia
Sama pumppu voimakkaassa kavitaatiossa: siirretty tilavuus laskee, pumppu ei vaurioidu.

Pulsaatio

Milloin vaimenninta tarvitaan, kuinka paljon jäännöspulsaatiota jää ja miksi putkisto tärisee.

Kuinka suuri pulsaatio on?

Ilman vaimennusta mittarissa näkyvä heilahdus on yhtä suuri kuin painepuolen paine. Se on ominaista syrjäytyspumpuille.

Putkeni tärisevät, kun syrjäytyspumppu käy. Miksi?

Yleensä putkiston suunnittelun vuoksi. Mikä auttaa: suora putkiosuus pumpun ulostulossa, ei kulmia suoraan pumpun jälkeen, ei letkuja — ja putkisto kunnolla kiinnitettynä joka suuntaan.

Tarvitsenko pulsaatiovaimenninta?

Se riippuu sovelluksesta. Noin 6 bar:iin asti toimimme yleensä ilman sitä; korkeammilla paineilla vaimennin on yhä suositeltavampi.

Kuinka paljon jäännöspulsaatiota jää vaimennuksen jälkeen?

Alle 10 % vakiona. Kun vähempää vaaditaan, kyse on siitä, miten vaimennin mitoitetaan — alle 1 % on saavutettavissa.

Milloin käytätte aktiivista ja milloin passiivista vaimennusta?

Aktiivista vaimennusta kalvovaimentimella, kun painepuolen paine on vakio. Passiivista vaimennusta ilmasäiliöllä, kun se muuttuu voimakkaasti. Paras esimerkki on suodatinpuristimen syöttö: alkupaine on noin 1 bar, loppupaine enintään 16 bar. Se vaatii järjestelmän, joka mukautuu joka hetki.

Miten passiivinen vaimennus toimii ja kuluttaako se paljon ilmaa?

Ruiskutamme pienen henkäyksen ilmaa imupuolelle, matalan paineen kohtaan. Tuo ilma asettuu painepuolen ilmasäiliöön ja muodostaa ilmatyynyn, joka vaimentaa pulsaation minimiin. Jos pumppu on itseimevä, ilma voidaan ottaa ilmakehästä.

Energiatehokkuus

Miksi kokonaishyötysuhde on ratkaiseva luku ja miten se vertautuu muihin pumpputyyppeihin.

Minkä hyötysuhteen pumppu saavuttaa?

Enintään yli 90 % kokonaishyötysuhteen — saavutettavissa parhaassa hyötysuhdepisteessä sopivalla toimintapisteellä. Pääsääntöisesti teknologiamme on kohonneilla paineilla huomattavasti tehokkaampi kuin esimerkiksi pyörivät pumput, koska sisäistä kitkaa ei juuri ole.

Muutkin toimittajat ilmoittavat yli 90 %. Missä on ero?

He tarkoittavat yleensä hydraulista hyötysuhdetta, joka syntyy pumpun pään sisällä. Sähkölaskun kannalta ratkaisee kokonaishyötysuhde: hydraulinen hyötysuhde plus mekaaniset häviöt vaihteistossa, hihnassa ja käytössä. Me laskemme kokonaishyötysuhteen, ja odotettu energiankulutus ilmoitetaan tietolomakkeessamme.

Miksi hyötysuhde nousee paineen myötä?

Koska pumppumme mekaaniset häviöt ovat lähes toimintapisteestä riippumattomia. Mitä korkeampi paine, sitä suurempi hydrauliikan vipuvaikutus — ja sitä parempi kokonaishyötysuhde.

Miten pumppu vertautuu muihin syrjäytyspumppuihin?

Merkittävästi paremmin. Kiertomäntä-, epäkeskoruuvi- ja letkupumpuissa toimintaperiaate perustuu kitkaan, ja kitka on hukattua energiaa.

Entä keskipakopumppuihin verrattuna?

Keskipakopumput ovat erittäin tehokkaita, kun virtaama määrää toimintapisteen — suuri virtaama on niiden vahvuus. Kun paine määrää toimintapisteen, keskipakopumppu käy osakuormalla. Juuri siinä HODD-pumpulla on etu.

Mikä on virtaamansäätimen rooli suodatinpuristinpumpussa?

Syöttönopeus mukautuu hydraulisesti puristimen tarpeeseen — kaikissa käyttöolosuhteissa. Tämä syöttää puristinta ihanteellisesti: energiatehokkaasti, vähäkuluvasti ja optimaalinen suodatuskakku tuloksena.

Milloin keskipakopumppu on parempi valinta ja milloin HODD-pumppu?

Keskipakopumput ovat vahvoja siellä, missä tarvitaan suurta virtaamaa matalalla paineella — se on niiden taloudellinen paras piste. Heti kun paine määrää toimintapisteen, pienellä virtaamalla korkealla paineella, tai missä korkea imukorkeus, kuivakäynti, abrasiiviset tai syövyttävät aineet ja kriittiset imuolosuhteet tulevat kuvaan, HODD-pumppu pääsee oikeuksiinsa. Kertokaa meille toimintapisteenne, niin kerromme avoimesti, kumpi rakenne on taloudellisempi.

Mikä on tehokkain tapa syöttää suurta suodatinpuristinta?

Suurissa suodatinpuristimissa molempien rakenteiden vahvuudet voidaan yhdistää. Täyttövaiheessa keskipakopumppu tuo nopeasti tilavuutta puristimeen — suuri virtaama matalalla paineella, sen taloudellinen alue. Kun vastapaine nousee ja keskipakopumppu saavuttaa minimivirtaamansa, HODD-pumppu ottaa vetovastuun: se pitää virtaaman vakiona, vaikka paine nousee tuntuvasti puristusvaiheen loppua kohti. Kumpikin pumppu toimii tällöin parhaalla alueellaan — mikä alentaa investointi- ja käyttökustannuksia huomattavasti suurissa laitoksissa.

Rakennevertailu

AODD, EODD, HODD — missä ero on

Kaksoiskalvopumput eroavat ennen kaikkea siinä, miten kalvoa liikutetaan. Käyttöikä, energiantarve ja käyttäytyminen raja-olosuhteissa seuraavat kaikki siitä.

AODD

Paineilmatoiminen kaksoiskalvopumppu

Toimintaperiaate

  1. 01Paineilmaa syötetään.
  2. 02Ilmaventtiili ohjaa vaihtoa kammioiden välillä.
  3. 03Paineilma liikuttaa kalvoa suoraan.
  4. 04Prosessineste pumpataan.
  • Etu: Todistettu teknologia yksinkertaisella rakenteella. Koska pumpussa ei ole sähköä, sitä voidaan käyttää myös räjähdysvaarallisissa tiloissa.
  • Rajoitus: Kalvo kantaa paine-eron itse. Kiintoainepitoisuus ja painepuolen paine vaikuttavat siksi suoraan sen käyttöikään.
  • Rajoitus: Paineilma on yksi kalleimmista tavoista käyttää pumppua: se on tuotettava huomattavalla vaivalla, merkittävä osa energiasta menetetään kompressorin ja kuluttajan välillä, ja pumput itse kuluttavat sitä suuria määriä.

EODD

Sähkötoiminen kaksoiskalvopumppu

Toimintaperiaate

  1. 01Sähkömoottori käyttää epäkeskomekanismia.
  2. 02Mekanismi liikuttaa kalvoa mekaanisesti.
  3. 03Prosessineste pumpataan.
  • Etu: Huomattavasti energiatehokkaampi kuin ilmakäyttö, koska energia siirtyy ilman kiertoa paineilmaverkon kautta.
  • Rajoitus: Voima vaikuttaa kalvoon mekaanisesti. Vaaditun paineen noustessa kalvon käyttöikä laskee tuntuvasti — mikä rajoittaa järkevää käyttöaluetta yläpäässä.
  • Rajoitus: Siirretty tilavuus laskee imukorkeusolosuhteissa.
  • Rajoitus: Käyttö ja pumppu muodostavat yhden rakenteellisen kokonaisuuden. Jos pumppu seisoo syövyttävässä ilmakehässä, esimerkiksi happosäiliön vieressä, elektroniikka altistuu samoille höyryille kuin märkäpää.

HODD

Hydraulisesti toimiva kaksoiskalvopumppu

Toimintaperiaate

  1. 01Hydraulisylinteri tuottaa kalvojen taipuman.
  2. 02Hydraulineste liikuttaa kalvoa ja ohjaa sen asentoa kaikissa käyttöolosuhteissa.
  3. 03Prosessineste pumpataan.
  • Etu: Kalvo pysyy lähes voimattomana. Kiintoainepitoisuudella ja painepuolen paineella ei ole suoraa vaikutusta sen käyttöikään.
  • Etu: Käyttöpaine enintään 16 bar kalvon käyttöikää vaarantamatta.
  • Etu: Myös imukäytössä virtaama pysyy vakiona.
  • Etu: Kuivakäynti, tukkeutunut tai suljettu imulinja ja käyttö kavitaatiossa selvitetään ilman vaurioita — pumppu voi tuottaa vähemmän noissa olosuhteissa, mutta ei kärsi vahinkoa.
  • Etu: Sähkömoottori ja märkäpää sijaitsevat erillään toisistaan. Moottorin vaurio jää moottorin ongelmaksi sen sijaan, että koko pumppu romutettaisiin.
  • Etu: Yli 90 % kokonaishyötysuhde parhaassa hyötysuhdepisteessä — laskettu mekaaniset häviöt mukaan lukien, ei pelkästään pumpun pään sisällä.
  • Etu: Kaksoiskalvoteknologia valvonnalla: vauriot havaitaan ennen kuin vuotoa syntyy.

Vertailu kuvaa pumpputyyppejä, ei yksittäisiä valmisteita. Se, miten tietty pumppu käyttäytyy, riippuu myös sen rakenteesta, materiaaleista ja toimintapisteestä.

Yhteystiedot

Neuvomme mielellämme henkilökohtaisesti — lähettäkää tiedustelunne yksinkertaisesti lomakkeella. Luotettavaa mitoitusta varten meitä auttaa, kun mukana on tiedot aineesta, kiintoainepitoisuudesta, virtaamasta ja painevaatimuksesta.